top of page

Artikkelit

27.8.2026

Nylander ehdolle eduskuntavaaleissa keväällä 2027

Valtiosihteeri ja Porvoon kaupunginhallituksen pj Mikaela Nylander on ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Nylanderin kokemusta, tietämystä ja osaamista paikallisesta, alueellisesta ja kansallisesta päätöksenteosta tarvitaan kun tulevaisuus on täynnä huolenaiheita.

– Silloin kun julkiseen sektoriin kohdistuu suuria paineita on tärkeä että mukana on päättäjiä joilla on monipuolinen osaaminen ja laaja kokemus, sanoo Nylander. Kun vaikeita päätöksiä on edessä on tärkeä hahmottaa oleellista ja isoa kuvaa yhteiskuntakehityksessä.

 

– Yhdistelmä kokemus ja tulevaisuudenusko muodostavat hyvän pohjan minulle lähteä mukaan vaaleihin. Neljännen paikan takaisinsaaminen RKP:lle Uudellamaalla on yksi tärkeimmistä tavoitteista näissä vaaleissa, Nylander toteaa. 

 

– Neljäs paikka on tärkeä myös alueellisen edustuksen kannalta. Pitkä sitoutumiseni Itäisen Uudenmaan ja Porvoon puolesta kannustaa minua tekemään tulevaisuus- ja ratkaisukeskeistä kampanjaa yhdessä muiden RKP-ehdokkaiden kanssa.  

 

– Edelleen koulutukseen, sivistykseen, yrittäjyyteen, työelämässä jaksamiseen ja hoitoon liittyvät kysymykset ovat tärkeitä minulle. Maamme elävä kaksikielisyys vaatii toimenpiteitä ja alueellisista kysymyksistä Sköldvikin alueen kehittäminen, Porvoon uuden sairaalan rakentamisen turvaaminen ja öljyntorjuntavalmius ovat keskiössä. 

 

Mikaela Nylander toimi kansanedustajana vuosina 2003-2019. Tämän jälkeen Nylander toimi ensin Anna-Maja Henrikssonin valtiosihteerinä ja siirtyi vuonna 2024 Anders Adlercreutzin valtiosihteeriksi. Nylander toimi myös Svenska kulturfondenin puheenjohtajana vuosina 2021-2026.

24.8.2026

RKP:n kansanedustajat lähtevät rannikkokiertueelle – vierailevat yli 20 paikkakunnalla

RKP:n kansanedustajat lähtevät rannikkokiertueelle ja vierailevat paikkakunnilla ympäri Suomen rannikkoa 26.–28. elokuuta. Kolmen päivän aikana kansanedustajat pysähtyvät 17 paikkakunnalla tapaamaan ihmisiä, kuuntelemaan heidän ajatuksiaan ja keskustelemaan ajankohtaisista tulevaisuuden kysymyksistä. Kansanedustajat vierailevat myös neljällä paikkakunnalla eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä 19.–21.8.

 

– Kiertue on kyse ihmisten kohtaamisesta. Haluamme kuunnella ihmisten ajatuksia, kuulla, millaisiin arjen haasteisiin tarvitaan parempia ratkaisuja, ja keskustella siitä, miten voimme yhdessä rakentaa mahdollisimman hyvinvoivan Suomen. Parhaat keskustelut syntyvät siellä, missä ihmiset ovat – toreilla, kauppojen edustoilla tai kahvikupin ääressä, sanoo RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson.

Kiertueen aikana eduskuntaryhmä vierailee Vaasassa, Mustasaaressa, Uudessakaarlepyyssä, Kokkolassa, Pietarsaaressa, Maalahdessa, Närpiössä, Kristiinankaupungissa, Porissa, Paraisilla, Turussa, Kemiönsaarella, Tammisaaressa, Karjaalla, Inkoossa, Kirkkonummella ja Espoossa.

 

– Toivomme, että mahdollisimman moni tulee tapaamaan meitä. Halusitpa esittää kysymyksen, nostaa esiin paikallisen asian tai vain vaihtaa ajatuksia, olet lämpimästi tervetullut. Kuunteleminen ja keskusteleminen ovat tärkeä osa työtämme kansanedustajina, Andersson sanoo.

Osana kiertuetta RKP:n kansanedustajat vierailevat Helsingissä, Sipoossa, Porvoossa ja Loviisassa RKP:n eduskuntaryhmän Itä-Uudellamaalla pidettävän kesäkokouksen yhteydessä 19.–21.8.

 

Rannikkokiertueen aikataulu ja pysähdyspaikat:

 

Keskiviikko 19.8.

klo 9.45–10.30 Sipoo, Nikkilän S-market

 

Torstai 20.8. 

klo 9.00–9.45 Porvoon Kauppatori

klo 16.30–17.30 Lovisaviken skola

 

Perjantai 21.8. 

klo 13.35–13.55 Helsinki, Kolmen sepän aukio

 

Keskiviikko 26.8

klo 12.00–12.30 Vaasan tori

klo 13.00–13.30 Mustasaari, K-Market Koivulahti

klo 14.30–15.00 Uusikaarlepyy, Lillkungs Konditori

klo 16.00–16.30 Kokkola, Kauppatori

klo 18.15 Pietarsaari, Kävelykatu

 

Torstai 27.8

klo 9.00–9.30 Maalahti, Pappadagis

klo 10.30–11.00 Närpiön Leipomo

klo 12.30–13.00 Kristiinankaupunki, Jungman-ravintolan edusta

klo 14.30–15.00 Pori, Kauppakeskus Puuvilla

klo 17.30–18.00 Parainen, Vapaapalokuntatalo

klo 19.00 Turku, After Work ravintola Koulun terassilla

 

Perjantai 28.8

klo 9.30–10.00 Kemiönsaari, K-Supermarket Kompass

klo 11.00–11.30 Tammisaari, Raatihuoneentori

klo 13.00–13.30 Karjaa, K-Supermarket

klo 14.00–14.30 Inkoo, S-Marketin edusta

klo 15.00–15.30 Kirkkonummi, K-Citymarket

klo 16.00–17.00 Espoo, After Work Café Mellstenillä

15.6.2026

Uudenmaan RKP: Tärkeä päätös Itä-Uudellemaalle – hyvinvointialue saa jatkaa itsenäisenä

Uudenmaan RKP pitää tervetulleena päätöstä, jonka mukaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialue saa jatkaa itsenäisenä hyvinvointialueena. Päätös on suuri helpotus pitkän epävarmuuden jälkeen ja selkeä tunnustus määrätietoiselle työlle, jota on tehty sekä talouden että toiminnan vahvistamiseksi.

 

Kuluneen vuoden aikana Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on ollut valtion arviointimenettelyn kohteena. Arviointiryhmä totesi 11. kesäkuuta, että alueella on tarvittavat taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä itsenäisesti.

 

– Olemme erittäin helpottuneita tästä päätöksestä. Tämä on tulosta viranhaltijaorganisaation ja poliittisten päättäjien kovasta ja vastuullisesta työstä. Vaikeista lähtökohdista ja taloudellisista haasteista huolimatta Itä-Uusimaa on osoittanut, että pystymme kantamaan vastuuta ja saavuttamaan tuloksia, sanoo Elin Andersson, Itä-Uudenmaan aluevaltuuston jäsen ja Uudenmaan RKP:n piirihallituksen varajäsen.

 

Talouden tasapainottamiseksi on ollut vahva poliittinen sitoutuminen. Tulos osoittaa, että viime vuosina tehdyt vaikeat päätökset ovat olleet välttämättömiä ja että työ on tuottanut tulosta.

 

– Uudenmaan RKP:lle on tärkeää, että Itä-Uudellamaalla on vakaa ja taloudellisesti kestävä hyvinvointialue. Alueella on omat tarpeensa, oma identiteettinsä ja vahva kaksikielinen profiilinsa. Se, että alue saa nyt jatkaa itsenäisenä, luo vakautta. Nyt on mahdollisuus keskittyä entistä enemmän palveluihin eikä ainoastaan talouteen, toteaa Uudenmaan RKP:n puheenjohtaja Karin Cederlöf.

 

RKP suhtautuu myönteisesti siihen, että painopistettä voidaan nyt asteittain siirtää akuuteista taloushaasteista palveluiden kehittämiseen.

 

– Viime vuosia ovat leimanneet talouden sopeuttamistoimet ja tuottavuustoimenpiteet. Tätä työtä on jatkettava, mutta tämänpäiväinen päätös tuo työrauhaa ja paremmat mahdollisuudet keskittyä asukkaille tarjottavien palveluiden kehittämiseen. Nyt voimme yhä enemmän suunnata katseen palveluiden sisältöön, laatuun ja saavutettavuuteen samalla kun talous pidetään tasapainossa, Elin Andersson sanoo.

 

Samalla on selvää, etteivät haasteet ole ohi. Hallituksen lakiesitys hoidon rahoituksen jakamisesta Suomessa kohtelee Uudenmaan hyvinvointialueita, myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta, epäedullisesti.

 

– Lakiesitys on erityisen kova isku Uudellemaalle, jossa väestönkasvu on voimakasta ja palvelutarve lisääntyy. Uudenmaan hyvinvointialueiden asukaskohtainen rahoitus kuuluu jo nyt Suomen alhaisimpiin. Meidän on jatkettava äänekkäästi vaikuttamistyötä sen puolesta, että uusmaalaiset hyvinvointialueet saavat riittävän rahoituksen terveydenhuoltoon, Karin Cederlöf päättää.

7.6.2026

Adlercreutz jatkaa RKP:n johdossa – katse kohti eduskuntavaaleja

RKP:n puoluekokous valitsi Anders Adlercreutzin jatkokaudelle RKP:n puheenjohtajaksi Vantaalla 7. kesäkuuta. Adlercreutz on johtanut RKP:tä vuodesta 2024 lähtien.

 

– Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta jatkaa RKP:n – Suomen ainoan kansanpuolueen – puheenjohtajana. Tehtävämme on selvä: suuntaamme nyt kohti seuraavia eduskuntavaaleja tavoitteenamme vahvistaa kannatustamme ja tarjota Suomelle juuri sellaista politiikkaa, jota maamme tarvitsee. Meidän on saatava vauhtia talouskasvuun, sillä vain kasvun kautta voimme lisätä työllisyyttä ja turvata kaikille laadukkaan terveydenhuollon, Adlercreutz sanoo.

 

– Kun keskustelu kärjistyy ja vastakkainasettelut syvenevät, tarvitaan puoluetta, joka rakentaa siltoja muurien sijaan, yhdistää vapauden ja vastuun sekä uskoo ihmiseen, sivistykseen, yrittäjyyteen ja avoimeen yhteiskuntaan. Tätä politiikkaa me edustamme, ja siksi RKP:tä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

 

Adlercreutzin mukaan RKP lähtee vaalikampanjaan innolla ja määrätietoisuudella.

 

– Arvomme eivät ole vain RKP:n arvoja. Ne ovat arvoja, joita Suomi tarvitsee menestyäkseen epävarmassa ajassa. Näemme, että polarisaatio lisääntyy, mutta emme hyväksy sitä ainoaksi tieksi eteenpäin.

 

– Nyt työ kohti eduskuntavaaleja alkaa toden teolla. Olemme valmiita vahvistamaan luottamusta politiikkaan, joka rakentaa menestyvää ja osallistavaa Suomea, Adlercreutz sanoo.

RKP:n varapuheenjohtajiksi valittiin Sandra Bergqvist, Ramieza Mahdi ja Cecilia Ehrnrooth.

11.5.2026

Blomqvist-Valtonen ja Wickström: HUSin hallitus haluaa lisätä ensihoitoresursseja koko Uudellamaalla.

HUS-kuntayhtymän hallitus käsitteli tänään vuoden 2027 talousarvion raamiluonnosta. HUSin esitys etenee nyt hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin käsittelyyn. Omistajien vahvistaman raamin pohjalta HUS laatii lopullisen talousarvionsa vuodelle 2027.

RKP:llä on kaksi jäsentä HUSin hallituksessa: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta edustava Henrik Wickström sekä Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta edustava Elin Blomqvist-Valtonen.

 

Puolueiden välillä käytiin neuvotteluja tulevan budjettivuoden painotuksista. RKP:n aloitteesta nostettiin esiin tarve vahvistaa ensihoidon resursseja. Viime vuosina ensihoidon resursseja on vähennetty, mikä on heikentänyt turvallisuuden tunnetta eri puolilla Uuttamaata. HUSin tarkastuslautakunnan viimeisimmän arviointikertomuksen mukaan kiireellisimpien ensihoitotehtävien vasteajat ovat lisäksi pidentyneet.

 

– Ensihoidon tilanne on ollut vaikea Länsi-Uudenmaan sekä Vantaa–Keravan hyvinvointialueilla. Toivomme, että omistajat hyväksyvät resurssien vahvistamisen, mikä voisi parantaa Hangon–Raaseporin alueen sekä Vantaan haastavaa tilannetta, Wickström sanoo.

RKP:n aloitteesta kuntayhtymän hallitus päätti myös korostaa tarvetta turvata erikoissairaanhoidon saatavuus ruotsiksi. Laajempi selvitys ja nykyisten resurssien arviointi valmistuvat keväällä 2026.

 

– Kun selvitys keväällä esitellään hallitukselle, saamme kokonaiskuvan ruotsinkielisen palvelun saatavuudesta koko HUSin alueella. Poliittinen tahto parantaa ruotsinkielistä hoitoa on selvä, ja RKP:lle on äärimmäisen tärkeää, että tämä tahto johtaa konkreettisiin toimiin. Yksi selkeä toimenpide olisi kielilisän korottaminen, Blomqvist-Valtonen sanoo.

19.3.2026

RKP:n HUS-poliitikot: Ruotsinkielistä palvelua HUSissa tulee vahvistaa!

HUSin RKP-poliitikot, Nora Grotenfelt, Henrik Wickström ja Elin Blomqvist-Valtonen, haluavat, että HUS panostaa enemmän ruotsinkielisen palvelun vahvistamiseen.

 

Kansalliskielilautakunnan vuoden 2025 vuosikertomus osoittaa, että HUS ei vieläkään täytä kielellisiä oikeuksia. Vaikka joitakin parannuksia on tehty, ruotsinkielinen palvelu ei yllä asetettuun tavoitetasoon, ja erot yksiköiden välillä ovat suuria.

 

Kansalliskielilautakunta käsitteli vuosikertomusta tämänpäiväisessä kokouksessaan.

 

Yksiköiden keskiarvo kieliasioissa jäi tasolle 3,45/5, mikä on alle vähimmäistavoitteen 3,5. Vain puolet ruotsinkielisistä potilaista kokee saavansa palvelua omalla kielellään.

 

Ongelmat ovat hyvin tunnettuja, mutta toimenpiteet riittämättömiä. Potilaan yhteydenottokieltä ei kirjata johdonmukaisesti, ja kielilisän taso — joka on keskeinen ohjauskeino — ei ole noussut vuosiin, samalla kun yhä harvempi työntekijä saa sitä.

 

Kansalliskielilautakunta sai myös tietoa siitä, miten ruotsinkielistä palvelua synnytystoiminnassa aiotaan vahvistaa.

 

– Tässä ei ole kyse kunnianhimosta vaan oikeuksista. Ruotsinkielisten potilaiden ei pidä saada heikompaa palvelua verorahoillaan, sanoo Grotenfelt, kansalliskielilautakunnan jäsen.

 

– Samalla on selvää, että hoidon keskittäminen pääkaupunkiseudulle on heikentänyt ruotsinkielisen palvelun saatavuutta. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on valtakunnallinen kehittämisvastuu ruotsinkielisestä palvelusta, ja tämä tulisi huomioida myös HUSissa, sanoo Wickström, kansanedustaja ja HUSin hallituksen jäsen.

 

HUSin hallituksen on varmistettava, että kaksikielinen palvelu asetetaan etusijalle. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa korotettua kielilisää, parempaa ohjausta yksiköille, jotka eivät saavuta tavoitteita, toimivaa henkilöstön kielitaidon kartoitusta sekä riittävän laajaa palveluverkkoa.

– Niin kauan kuin kaksikielisyys ei toimi arjessa, HUS ei täytä lakia. Nyt tarvitaan konkreettista vastuunottoa, sanoo Blomqvist-Valtonen, HUSin hallituksen jäsen.

29.9.2022

Blomqvist-Valtonen, Nylander ja Andersson tyrmäävät HUS:n johdon esityksen

”Sairaaloitamme tulee kehittää, ei ajaa alas”

HUS:n keskushallinto esitteli tänään sairaanhoitoa koskevan säästölistan. Esitys heikentäisi voimakkaasti Uudenmaan aluesairaaloita. Muun muassa Porvoon ja Lohjan sairaaloiden päivystystoimintaa ajettaisiin alas. Myös Raaseporin sairaalaa uhkaavat uudelleenjärjestelyt. 

Itä-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja Mikaela Nylander (RKP), RKP:n aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Otto Andersson ja HUS:n hallituksen jäsen Elin-Blomqvist-Valtonen tyrmäävät esitetyn säästölistan. Itä-Uudenmaan RKP:läiset eivät missään nimessä voi hyväksyä esitystä, jolla olisi erittäin haitalliset vaikutukset sekä Itä- että Länsi-Uudellemaalle. 

– Porvoon sairaalalla tulee myös jatkossa olla päivystys ja sen tulee olla sairaala, jossa kaikki ikäryhmät saavat palvelua. Alueelliset sairaalat eivät voi toimia ilman päivystystä. Porvoon sairaalan alasajoa päiväsairaalaksi ei ole hyväksyttävissä, sanoo Mikaela Nylander. 

Andersson, Blomqvist-Valtonen ja Nylander painottavat, että Porvoon sairaalalla ja muilla alueellisilla sairaaloilla on ratkaiseva merkitys uusille hyvinvointialueille, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. 

– Porvoon sairaalaa tulee kehittää, ei ajaa alas. Me itäuusimaalaiset ansaitsemme sairaalan, joka tarjoaa monipuolisesti sairaanhoitoa molemmilla kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi. Siksi me RKP:ssa sanomme ehdottomasti ei HUS:n esitykselle, sanoo Otto Andersson. 

– Nyt annettu esitys ei sisällä vaikutusarvioita eikä arvioita miten se vaikuttaa muun muassa potilasturvallisuuteen. En voi missään olosuhteissa hyväksyä leikkauksia, jotka heikentävä alueittemme palvelutasoa. Vähin, jota voimme vaatia on, että jokaisella hyvinvointialueella on päivystävä sairaala, sanoo Blomqvist-Valtonen.

HUS-yhtymän hallituksessa RKP:ta edustavat Karin Cederlöf Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta ja Elin Blomqvist-Valtonen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta. Itä-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtajalla Mikaela Nylanderilla on läsnäolo- ja puheoikeus.

21-22.4.2022

Nylander ehdolle eduskuntavaaleissa 2023

Valtiosihteeri Mikaela Nylander asetetaan ehdolle eduskuntavaaleissa 2023 RKP:n Uudenmaan piirikokouksessa torstai iltana.

– Kolmen vuoden aikana olen tarkoin pohtinut erilaisia vaihtoehtoja mihin voisin panostaa tulevaisuudessa. Päätökseni asettua ehdolle eduskuntavaaleissa 2023 on kypsynyt pikku hiljaa. Minulle yhteiskuntavaikuttaminen on edelleen mielekkäin ja arvokkain vaihtoehto. Kansanedustajana toimiminen on erittäin tärkeä ja arvokas luottamustehtävä, sanoo Mikaela Nylander. 

– Kaikki se osaaminen ja tuntemus yhteiskunnallisesta päätöksenteosta eri tasoilla mitä minulle on kertynyt tulee tarpeeseen nyt kun suomalainen yhteiskunta kohtaa suuria muutoksia ja haasteita. Haluan myötävaikuttaa tulevaisuuteen tähtääviin ja ihmislähtöisiin ratkaisuihin. Tarvitsemme ennen kaikkea tulevaisuuden uskoa ja luottamusta siihen, että pärjäämme yhteiskuntana, totea Nylander. 

– Meidän tulee panostaa hyvinvointiin, mielenterveysongelmat maksavat yli miljardin vuodessa. Panostukset koulutukseen ovat  paras tapa luoda tasavertaiset edellytykset kaikille. Panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin luovat työpaikkoja ja mahdollistavat muutoksia jotka vastaavat ilmastonmuutoksen tuomiin vaatimuksiin. Tulemme tarvitsemaan työperäistä maahanmuuttoa, hyvinvointimme on riippuvainen koulutetun työvoiman saatavuudesta, sanoo Nylander.

– Taistelu Rkp:n kansanedustajien paikoista Uudellamaalla tulee olemaan kovempi kuin koskaan tulevissa vaaleissa. Lähden tavoittelemaan uusmaalaisten luottamusta hyvin päättäväisesti ja suurella taistelutahdolla, sanoo Nylander. 

Mikaela Nylander on toiminut oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin valtiosihteerinä elokuusta 2021 lähtien. Kunnallisvaaleissa kesäkuussa 2021 ja aluevaaleissa tammikuussa 2022 Nylander oli vaalien äänikuningatar. Aluevaaleissa Nylander keräsi suhteellisesti toiseksi eniten ääniä koko maassa. Nylander toimi kansanedustajana vuosina 2003-2019 ja oli Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja vuosina 2011-2015. 

Sigfrids asettuu ehdolle eduskuntavaaleissa 2023

RKP-nuorten puheenjohtaja Frida Sigfrids asettuu ehdolle eduskuntavaaleissa 2023 Uudellamaalla. Sigfrids on kotoisin Porvoosta ja asetettiin ehdolle RKP:n Uudenmaan piirin kokouksessa torstai-iltana. Sigfrids on aikaisemmin ollut ehdolla eduskuntavaaleissa 2019. Hän toimii kaupunginhallituksen jäsenenä Porvoossa sekä Itä-Uudenmaan aluevaltuustossa. Sigfrids haluaa etenkin työstää nuorempien sukupolvien tulevaisuudenuskoa.

– Elämme murroksessa jossa tulevaisuudenusko sekä -toivo keikkuu nuorten ja tulevien sukupolvien keskuudessa. Siksi haluan olla osallisena tämän tulevaisuudenuskon palauttamisessa, jossa tulevat sukupolvet otetaan huomioon kaikessa eduskunnan päätöksenteossa riippumatta siitä onko kyse taloudesta, ilmastosta tai työllisyydestä. Meidän on pystyttävä parempaan, toteaa Sigfrids.

Sigfrids on viimeisten kolmen vuoden aikana toiminut RKP-nuorten puheenjohtajana, RKP:n puoluehallituksen jäsenenä sekä osallistunut eduskuntaryhmän kokouksiin. Sigfrids sanoo että Porvoon on otettava paikkansa takaisin eduskunnassa ja että hän on valmis kantamaan tämän vastuun. 

– Porvoo on Suomen suurin kaupunki ilman kansanedustajaa. Tätä emme voi hyväksyä. Siksi Porvoo tarvitsee vankan äänen eduskunnassa joka voi tuoda esiin alueen ominaispiirteitä, ottaa huomioon tulevien sukupolvien edellytykset ja jolla on kokemusta poliittisesta päätöksenteosta. Tämän löydätte minussa ehdokkaana, lopettaa Sigfrids.

7.2.2022

RKP haluaa nähdä monipuolisen ja kestävän Kokonniemen

Kokonniemen tulee tulevaisuudessa palvella niin arkiliikkujia kuin huippu-urheilijoita. RKP:n valtuustoryhmä haluaa houkutella ulkopuolisia toimijoita, yhdistyksiä sekä yksityishenkilöitä mukaan rahoittamaan hanketta, jotta konsepti olisi niin hyvä ja monipuolinen kuin vain mahdollista. RKP:n valtuustoryhmälle on tärkeää että kaupunki alusta asti tarkasti suunnittelee Kokonniemen projektirahoitusta. – Haluamme että Porvoon kaupunki palkkaa työntekijän, jolla olisi kokonaisvastuu projektin rahoituksesta ja koordinaatiosta, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Hilding Mattsson. RKP on lähtökohtaisesti varautunut kaupungin panostuksen olevan 25-30 miljoonaa euroa Kokonniemen projektiin, joka on myös nykyhetkellä budjetoitu seuraavalle viidelle vuodelle.

Rahankeräys ja ulkopuolinen rahoitus

Jotta saamme niin toimivan kokonaisuuden kuin mahdollista, joka hyödyttää jokaisen liikkujan tarpeita, RKP:n valtuustoryhmä pitää ulkoista rahoitusta Kokonniemi-hankkeelle tärkeänä. Esitämme että kaupunki perustaa mallin, jossa julkista rahoitusta korotetaan samassa suhteessa kuin ulkopuolisia rahoitusta saadaan kerättyä. Mitä enemmän ulkopuolista rahoitusta, sitä parempilaatuisia palveluja pystymme tarjoamaan. Totuus on, ettei kaupunki pelkillä verotuloilla pysty tarjoamaan niin korkealaatuisia urheiluhalleja kuin Porvoolaisia kuultaessa urheilukentältä on toivottu.

 

Mitä kaikkea Kokonniemessä tulee olla tulevaisuudessa?

Ennen kuin rahoitusmalli on valmis, RKP:n valtuustoryhmä ei halua lyödä lukkoon mitä kaikkea Kokonniemi-hankkeeseen tulee sisältyä, mutta ryhmä on yksimielinen perustasta.

Ulkoilutilat ovat avainresursseja ja on tärkeää, että tarjoamme mahdollisuuden erilaisille aktiviteeteille matalalla kynnyksellä. Kokonniemessä on tarvetta jäähallille, joka korvaisi nykyisen hallin, joka on palvellut oman aikansa niin funktiossaan kuin ajassaan. Keskusareena, eli pallo-/ monitoimiareena, muodostaa projektin sydämmen. Valtuustoryhmä haluaa myös että nykyinen Kokonhalli muutetaan matalan kynnyksen areenaksi, jossa sisältyy monia erilaisia aktiviteetteja asukkaille, ja erityisesti nuoret huomioiden.

 

– Kaikessa toimintasuunnittelussa on otettava huomioon kestävyys näkökulma. RKP haluaa korostaa ettei haitallista kilpailua saa syntyä yksityisten toimijoiden kanssa.

Lue kaikki linjaukset täältä: https://fi.borgasfp.fi/kokon

 

Lisätietoja:

Ryhmän puheenjohtaja Hilding Mattsson puh. 040-833 4495

31.1.2022

Aluevaaleissa Suomen ruotsalainen kansanpuolue sai erittäin suuren luottamuksen itäisella Uudellamaalla. RKP on selkeästi suurin puolue 20 mandaatilla 59. Mikaela Nylander sai eniten henkilökohtaisia ääniä (1990) itäisen Uudenmaan aluevaaleissa. Suuren luottamuksen ansiosta on luonnollista, että RKP priorisoi hallituksen puheenjohtajuuden, koska hallituksen puheenjohtajuus on keskeisin luottamuspaikka.

– Osaamiseni uudistuksesta, tietämykseni alueen vahvuuksista ja haasteista, suuri verkostoni koko alueella ja minulle osoitettu valtava luottamus vaaleissa myötävaikuttavat kaikki myönteisellä tavalla haluuni toimia hallituksen puheenjohtajana, toteaa Mikaela Nylander. Tämä myös tarkoittaa uudelleenpriorisointeja luottamustehtävieni kohdalla.

– Vahvuuteni tulevat hyvin hyödynnetyksi vuoden 2022 aikana kun rakennamme hyvinvointialuetta. Nyt luodaan pohja ja tähän työskentelyyn voin osallistua rakentavalla ja eteenpäin katsovalla tavalla. Hallituksen puheenjohtajalla on ainutlaatuinen mahdollisuus saada tietoa ja vaikuttaa. Tämä on näkemykseni mukaan todella tärkeätä nyt kun luodaan aivan uusi palveluorganisaatio vuoden 2022 aikana, sanoo Nylander. 

14.12.2021

Tiistaina 14.12. Uudenmaan RKP jätti vahvan ehdokaslistan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. RKP:llä on täysi määrä ehdokkaita, 73 ehdokasta, hyvinvointialueella. 34 miestä ja 39 naista kuudesta eri kunnasta.

– Olen iloinen siitä, että olemme jättäneet näin monipuolisen ehdokaslistan vahvoilla nimillä Itä-Uudellamaalla. Tällä ehdokasvalikoimalla meillä on kaikki edellytykset saavuttaa meidän tavoite olla suurin puolue Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella, Uudenmaan RKP:n puheenjohtaja Hanna Lönnfors sanoo.

– Ruotsinkielinen hoito ja lähipalvelut meidän kunnissa ovat keskeisiä RKP:lle, Lönnfors jatkaa. Huolehdimme myös Porvoon sairaalan tulevaisuuden turvaamisesta – haluamme, että yhteinen itäuusmaalainen sairaalamme tarjoaa monipuolisesti hoitoa sekä ruotsiksi että suomeksi myös tulevaisuudessa.

11.8.2021

RKP Porvoon valtuustoryhmä on tänään pitänyt järjestäytymiskokouksen. Ryhmä on yksimielisesti valinnut uudeksi puheenjohtajaksi KM ja aikaisemman sivistysjohtajan Hilding Mattssonin. Varapuheenjohtajaksi valittiin uusi valtuustojäsen Emilia Mattsson, ja sihteeriksi valittiin uudelleen Hanna Lönnfors.

 

Lisää tietoa:

Hilding Mattsson puh. 0408334495

Copyright © 2026 SFP i Borgå – Porvoon RKP
bottom of page